Terveiset pakkasen keskeltä

Oikein hyvää joulua ja uuttavuotta koko luokalle. Viettäkää leppoisaa lomaa, niin jaksatte taas keväällä ahkeroida.

Terveisin Anna-ope

Supikoira

Supikoira syö hyönteisiä, pikkunisäkkäitä, kaloja ja sammakkoja. Suomessa supikoira nukkuu kylmimmän ajan. Etelämmässä supikoira ei nuku. Tuntomerkit ovat viirusilmät ja tuuhea häntä ja pullea olemus. Supikoira liikkuu yleensä öisin. Se synnyttää 2-8 poikasta keväällä. On levinnyt idästä länteen.

Kuva on täältä

Matias

Kyy

Kyy elää lähes koko Euroopan alueella. Sen tunnistaa litteästä kuonosta, joka ei ole ylöstyöntynyt ja sen pituus on 60 cm. Kyy asuu suonreunamilla, kallioilla ja paljaaksi hakatuilla, risukkoisilla alueilla. Se syö pikkunisäkkäitä. Kyy horrostaa luolissa. Sen myrkky on melko vahvaa. Kyy on matelija. Sen tieteellinen nimi on Vipera berus. Kyy osaa uida.

Santeri V.

Vaskitsa

Vaskitsa on harmaanruskea. Se taistelee naaraista. Vaskitsa syö hyönteisiä etanoita, kastematoja ja hämähäkkejä. Se talvehtii kompostikasoissa, muurahaispesissä ja maakoloissa.

 

Kuva on täältä 

Aleksi

Varis

Varis on tumma, suurikokoinen ja lähes kaikkien tuntema lintu. Se pesii koko maassa ja saa 3-6 poikasta. Varis on kaikkiruokainen viisas lintu. Sen ravintoa on esimerkiksi vaalealeipä, joka voi aiheuttaa lentokyvyttömyyttä. Elintapoihin kuuluu, että linnut kokoontuvat aamulla vakituiseen paikkaansa, josta ne hajaantuvat ruokaa etsimään. Varisten pesä on yleensä havupuun latvassa. Ne lepäävät keskipäivällä. Ne munivat huhti- toukokuussa. Varis etsii ruokaa myös iltapäivällä. Sen tuntomerkit ovat esimerkiksi pituus n.0,5m. Sen pää, kurkku ja rinnan yläosa, siivet sekä pyrstö ovat kiiltävän mustat. Muuten sen ruumis on harmaa. Se talvehtii Suomessa. Osa muuttaa lokakuussa ja ne palaavat maalis- huhtikuussa. Se on tarkkailija ja hyvä oppimaan. Varis on myös sosiaalinen.

 Kuva on täältä

Venla

Susi

Tunnistat suden sen pystykorvista. Usein susi on vaalean värinen ja se muistuttaa paljon koiraa. Suden ruumiilla on pituutta noin yksi metri. Suden elintapoja ovat esim. kun se etsii saalista, niin se juoksee ristiin rastiin. Lisäksi sudet ovat laumaeläimiä. Sudet voivat saalistaa yhtä hyvin päivällä kuin yöllä. Suden ravintoa ovat esim. jäniksien, peurojen sekä muiden nisäkkäiden liha. Talvella susi ei horrosta eikä nuku talviunta. Se liikkuu ja saalistaa talvella. Sudesta muuta tietoa on esim: susi on arka ja sen nenä on herkempi kuin ihmisen nenä. Suden terävät hampaat ovat sen aseet. Sudet eivät kykene vetämään kynsiään tassunsa sisään niin kuin kissaeläimet. Ne synnyttävät 3-10 pentua. sudella on hyvä kuulo ja hajuaisti. Sen nenä haistaa ihmisen jopa kahden kilometrin päästä.

Suvi

Siili

Siilin tunnistaa piikeistä. Se on noin 20 cm pitkä. Siili torkkuu yleensä päivällä. Se ruokailee ja liikkuu yöllä. Se liikuttaa piikkejä tunteitten mukaan. Siili syö esimerkiksi raatoja ja linnunmunia. Se ei ole mielestäni kokonaan lihansyöjä, sillä se syö esimerkiksi sieniä ja marjoja. Sillä on pari vaaraa, esimerkiksi autot ja torjunta – aineet.

Siili nukkuu talviunta. Se menee usein lehti kasoihin tai koloihin. Siili on hyvin äänekäs kosia, sillä kun uros kosii niin se puuskuttaa, puhisee ja pyörii naaraan ympärillä. Se synnyttää yleensä 3-5 poikasta. Siili osaa uida ja juosta hämmästyttävän hyvin. 

 

Tytti

Orava

Oravan rinta on valkoinen. Sen turkki on punaruskea ja sen häntä on pörröinen. Orava on päivä eläin. Se asuu yleensä havumetsissä. Se ei nuku talviunta. Orava syö männyn ja kuusensiemeniä, pähkinöitä, tammenterhoja, hedelmiä ja sieniä. Oravan turkinväri vaihtuu talvella. Se tekee ruokakätköjä maahan. Orava on nisäkäs ja synnyttää keväällä tai kesällä.    

Jaakko

Naali eli napakettu

Naalin tuntee talvella sillä se on vaaleanharmaa, sen ruumis on 50-85 cm ja paino 3-8 kg ja häntä 28-55 cm. Napakettu syö sopuleita ja lihaa. Naali ei vaivu horrokseen. Naali juoksee ja kiipeilee taitavasti. Naali on rauhoitettu eläin. Naali asuu tuntureilla. Se on utelias eläin. Naalin askelväli on noin 10 – 20 cm.

 Kuva on täältä

Sara

Metsämyyrä

Metsämyyrä elää koloissa ja metsissä. Metsämyyrän tuntee pitkästä hännästä, pienistä korvista ja tiilen punaisesta turkista. Sen ravintoon kuuluu lehdet, siemenet, marjat, hyönteiset, sienet, juuret ja joskus linnun munia. Se on talvella hereillä. Muuta kiinnostavaa on että se on nisäkäs.

 

 Kuva on täältä

Riku

Metsähiiri

Metsähiiri ui ja kiipeää hyvin. Sillä on vaalea vatsa ja suuret silmät ja korvat. Metsähiiren pesä on puun- ja maankoloissa, jopa linnunpöntöissä. Metsähiiri ei talvehdi mutta pyrkii talveksi sisätiloihin. Se syö siemeniä, pähkinöitä, silmuja, versoja sekä hyönteistoukkia ja –koteloita. Metsähiiri synnyttää 2-4 poikuetta, joissa 2-8 poikasta, ja painaa 1-45 grammaa. Metsähiiri on 7-13 cm pitkä + ruumiin pituinen häntä. Metsähiiri voi loikkia jopa kymmenien cm pituisia loikkia!

 Kuva on täältä

Maisa

Lumikko

Lumikon tunnusmerkkejä ovat valkoiset käpälät ja se, että sen talviturkki on valkoinen hännän päätä myöten. Kesällä lumikko on ruskea, mutta vatsa puoli on valkoinen. Lumikko voi asettua aivan talon pihapiiriin asumaan. Lumikko saalistaa, se syö myyriä, linnunmunia joskus lintuja tai kaneja. Lumikko ei horrosta eikä nuku talviunta vaan on koko talven liikkeellä. Lumikko on ainoa petoeläin joka mahtuu kulkemaan myyrien käytävissä. Nuoria lumikoita voi tavata vielä myöhään syksyllä.

Mimmi

Liito-orava

Liito-oravan häntä on litteä koska se auttaa liito-oravaa liitämään ja samoin myös liitopoimut. Turkki harmaa, maha valkoinen, hännässä on kaksi mustaa pitkittäisjuovaa. Liito-orava asustaa yleensä vuodesta toiseen samoilla paikoilla, yleensä liito-oravan pesä-puu on haapaa, joskus liito-orava lähtee pesästään öisin. Liito-orava nukkuu talvella pari kuukautta, muuten liito-orava ei nuku talvella. Liito-oravan ruokavalioon kuuluu lehtipuiden lehdet, siemenet, silmut, versot, marjat sekä talvisin norkot, lepät, koivun kaarna.  Pahimpaan nälkään liito-orava voi syödä lepakon. Liito-orava ei pysty kävelemään pitkiä matkoja. Liito-orava voi liitää jopa 80 metriä. Liito-orava synnyttää 3-6 poikasta. Suomen murteella liito-oravaa kutsutaan siipi-oravaksi.

 Kuva on täältä

Edwin

Kärppä

Kärppä on selästä ruskea ja muuten oranssi. Kärppä syö pikkujyrsijöitä ja marjoja. Kärppä on talvella valkoinen ja sillä on talvipuku. Se asuu metsissä. Se ei nuku talvella. Kärppä on nopea. Kärppä on nisäkäs ja se asuu Keski-Euroopassa. Kärpän viholliset on suuret linnut.  

Aapo

Korvayökkönen

Korvayökkönen on yöeläin, kuten kaikki lepakot ovat. Ne syövät hyönteisiä, hedelmiä ja joitain ruoan tähteitä. Tällä lepakolla on isot korvat, siitä se onkin saanut nimen Korvayökkönen. Se asuu puun kolossa tai puun oksalla. Tämä eläin on ainoa lentävä nisäkäs. Se vaipuu talvella talvihorrokseen. Lepakon vihollisia ovat ainakin liito-oravat, haukat ja kotkat.

Aksu

Kettu

Jos et tiedä millainen kettu on, tunnistat sen punertavasta turkista, pitkästä hännästä, valkoisesta hännänpäästä ja pitkistä jaloista. Ketulla on maapesä, se asuu metsässä ja se on yöeläin. Ketun ravintoa ovat: hiiret, jänikset, myyrät ja linnut. Kettu joutuu turvautumaan ihmisten ruokavarastoihin talvella ja sillä on talviturkki. Nopea kettu saalistaa ja on petonisäkäs. Kettu synnyttää 2-3 poikasta kevään suussa ja imettää 5-10 kertaa päivässä.

 Kuva on täältä

Henniina

Karvaukonkorento

Sen koko on 54-63mm ja sillä on karvainen kokoruumis. Se elää puhtailla ja rehevillä, seisovilla tai hitaasti virtaavilla vesillä. Karvaukonkorento kuuluu: eläinkuntaan / animaliaan. Sen pääjakso on: niveljalkaiset / athropia. Ja luokka on: hyönteiset /inseckta ja suku on: brachytron. Se kuuluu lajiin: pratense.

 Kuva on täältä

Maana

Karhu

Karhulla on ruskea turkki ja sillä on myös töpöhäntä. Karhu syö marjoja, kaloja ja hyönteisiä. Karhu asuu metsässä. Se nukkuu talviunta. Talvella se synnyttää myös poikasia. Karhu on nisäkäs ja isokokoinen.

 Kuva on täältä

Santeri K. 

Jänis

Jäniksen tunnistaa pitkistä korvista, voimakkaista takajaloista, töpöhännästä ja tarkasta kuulosta. Jänis saa 3-15 poikasta ja imettää niitä. Jänis syö viljaa ruohoa, silmuja ja puunkuorta. Jänis ei nuku talviunta, mutta pärjää talvella hyvin suojavärin ansiosta. Jänis myös pystyy liikkumaan lumella uppoamatta. Jänis juoksee 60 kilometriä tunnissa. Jänistä saalistavat kettu ja petolinnut. Jänis ui hyvin. 

 

Anneliina

Ilves

Ilves elää metsässä. Ilveksen tuntee tupsukorvista ja mustasta hännänpäästä. Se painaa noin 18 – 25 kg. Ruumis noin 80 – 130 cm. Ilves on Kanta-Hämeen kansalliseläin. Ilves syö kettuja, peuroja, hiiriä, myyriä, lintuja. Ilves ei nuku talviunta.

 Kuva on täältä

Vesteri

Huuhkaja

Huuhkajalla on lyhyt pyrstö, oranssit silmät. Huuhkaja on suurikokoinen ja sillä on korvatupsut. Se nukkuu päivisin. Huuhkaja syö sorsia, jäniksiä, rottia, myyriä, oravia, lokkeja ja variksia. Se saalistaa talvisin yöllä. Huuhkaja on paikka lintu. Se pesii kalliorotkoilla. Huuhkajan pesintää ei saa häiritä sillä se hylkää helposti hautomansa munat. 

 Kuva on täältä

Rosita

Ahma

Ahma on tummanruskea ja vaaleanruskea.  Ahmalla on pienet ja pörröiset tassut. Ahmalla on tapana pysyä siistinä. Ahma pissaa kahden puun keskelle. Ahma ei ikinä nuku talvella pesässään. Ahmat ovat noin 40 cm pitkiä. Ahmalla on aina vain vähän ystäviä. Ahma kulkee tehden suuria, leveitä jälkiä. Ahmat syövät lihaa, esimerkiksi poroa ja hirveä.

 

Sini